Heinävesi

Tervetulloo Heinäveelle!

Heinäves on syntynä vuotena 1869. Lähimmät kuapunnit on Joensuu, jonne matkoo kertyy n. kaheksankymmentä kilometrii ja Varkaateen lähes tulukoon neljäkymmentäkaheksan. Heinäveellä sijaitsoo Pohjoismaijen ainoot ortotoksiset luostarit Valamon munkkiluostar ja Lintulan nunnaluostar sekä pittää mainita kansallismaisemaks valittu Heinäveen vesreitti, johon kuuluu kuus sulukukanavaa. Puijo-laavalla voi matkustoo koko kaaniin reitin. Heinäveen järviä on Kermajärvi ja Juojärvi, jotka ovat erittäin puhas- ja kirkasvetisii.

Heinäveen keskus eli sen syvän on kirkonkylä, jossa sijaitsoo Joosefi Steenbäkkin suunnittelema uuskoottinen kirkko, joka on Suomen issoimpia puukirkkoja. Istummaan mahtuu 1600 immeistä.

Talavella, jos laskettelemmaan tekköö miel, niin ei muuta, kun suunta kohti Piäskyvuorta, josta löytyy neljä nyppylee ja snouparkki. Suksimaanniin piäset, löytyypi neljä latua eri poolilta Heinävettä.  Kesä kun koettaa, niin piäset suihkimaan tennistä, frispiikolfia, biitsvolliita ja katukorista. Ylleisurheilu onnistuu vuonna 2016 tääsin uusitulla kentällä.

Näläkä kun piäsöö iskemään, niin löytyypi usseimpia paikkoja oman maun mukkaan lähtien perusruuvista ihan pitsoloihin ja hampurilaasiin. Keskustan syvämmestä Nesteeltä suap myös suussa sulavat piirakat ja niissä on kokkoo ja näkköö! Pohjois-Heinäveeltä Karvion Nesteeltä suap tuas mallasleipee ja ne on aina niin tuoreita ja lämpösiä.

Shoppailumieli, kun yllättää, niin kannattaa männä sillon Heinäveen Jalakine Kooyyhyn, jossa ei oo vuan kenkiä, vuan sieltä löytyypi myös leluja, sisustus-ja lahjatavaroita laakkuja, hygieniatuotteita ja vuatteita. On siellä myös suutarinpalavelut ja kelloihinniinkin vaihtaavat patterit. Tämä kaappa on oikee kivijalakakaappa! Ja onhan meillä Stokmannikkiin ja mahottoman hyvä raatakaappa Heinäveen Raata ja Väri Ooyy.